Siinä se nyt on, meidän uusi perheenjäsen. Vielä vaatii harjoittelua, ihme näppäimistö, oudon tuntuinen, uudempi windows saa kirjaimellisesti sormen suuhun tai ainakin kaulakorun. Miettiessäni laitan kaulakoruni sydämen suuhuni. Kuvien muokkaus kanssa vaatii totuttelua, on nimittäin suomenkielinen ja vanhempi photoshoppi nyt käytössä. Mutta kyllä se tästä, on vain hiukan uutta ja ihmeellistä.

Tiistaina hyppäsimme linikkaan ja hurautimme Tehtaankoululle nuoret äidit tapaamiseen. Ohjelmassa oli tonttujen tekoa. osallistujakadon (3äitiä) vuoksi saimme maalata urakalla tonttuja. :) Ensi kerralla on lasten pikkujoulut, jonka jälkeen saamme tontut kotiimme. Näistä tulee hauskoja lisiä paketteihin, lisäilemme sitten ainakin nenän päät, joihinkin ehkä pumpulia parraksi?

Sitten se tuli tiistaina, talvi talvi TALVI <3 Katselimme Saimin kanssa ihastuksissaan vain ikkunasta ulos ja huokailimme. On niin kaunista, rauhaisaa ja hiljaista.

Keskiviikkona oli kerhopäivä ja saimme Saimin kerhokuvat. Meinattiin kummeille ja mummoille tilailla, mutta lisäkuvat maksaa 7,90e/kpl +postikuluja 5,50e. Taitaa jäädä tekemättä? Laskimme, että menisi melkein 72e niihin kuviin. Kraaaah! Hyvät kuvat jokatapauksessa, harmiksemme emme omista skanneria ja on jotenkin kamalan tyhmää ottaa kuvasta kuvaa.

Saimin kerhon aikana menimme anoppilaan. Oton leikkiessä mummin kanssa sisällä, minä purin ulkona pahimpaa omakotitalo kuumetta ja kolasin pihan. Tuli hiki, 10cm lunta ja joka oli vielä märkää. Mutta silti nautin, oli hiljiasta ja rauhallista, sai hetken nauttia ihan yksin olemisesta. Vaikka rakastan perhettäni kovasti, olen huomannut viime päivinä kovasti kaipaavani hiljaisuutta ja yksin oloa. Eilen pääsin myös nauttimaan moisesta, kun jumpan jälkeen jäin infrapunasaunaan. Muiden ollessa jumpassa minä istuin saunassa ja luin, ei radiota, ei mitään ääntä. Oli luksusta.

Keskiviikkona sain puhelun entisiltä seinänaapureiltamme. Miehet lähtivät pelaa jääpalloa ja me naiset leikimme lasten kanssa sen ajan ja vaihtelimme kuulumisia. Sovimme lenkkeilevän, vaikka pitäisi mennäkin autolla lenkille. :D Järjetöntö, mutta sen arvoista. Eilen illalla sain viestiä, että Moonaan oli puhjennut vesirokko. Saa nähdä tuleeko meille. :/ Ei tosin haittaa muuten, mutta ensi viikon perjantaina on noille possurokotus ja se sitten siirtyy jos puhkeaa rokko. Katsellaan ja odotellaan, viikko on vain mahdottoman pitkä aika taudin puhkeamiseen. Koti-ikävä pääsi myös vaivaamaan. Miten oli puisto ihan vieressä, tutut äänet ja naapurit jotka tervehti ja vaihtoi kuulumisia, hymyilivätkin. Täällä mennään kädet silmillä rappusissa ohi, paiskastaan ovia ja sisällä saa kummastella ja säikähtää ties mitä ääntä. Hyvä tässäkin on asua, ei vain tunnu kodilta tämä. Toivottavasti helmikuussa rupeaisi ilmaantumaan taloja myyntiin. Tahdomme oman mummonmökkimme!

Eilen teimme pikatorstai siivouksen - imurointi, moppaus, ikkunoista sormen jälet, vessa ja kukkien kastelu. Tuli puhdasta. Nykyisin harvemmin on sottaisempaa, kun emme enää anna lasten syödä ruokaa olkkarissa. Hyvä päätös moinen, kertyy lika enää keittiöön. Ennen meillä siis söivät aamulla aamupalan pikkukakkosta katsoen ja iltapalaa mätettiin salkkareita katsoen. Oikea amerikkalainen family. :D Mutta nyt ei enää. Erikoistapauksissa ainoastaan ja sen huomaa. Mutta takaisin asiaan, torstai aamu meni imurilla ratsastaessa ja laiskotellessa. Pulkkamäkeen piti jaksaa lähtä, mutta äiti meni niin poikki siivouksesta ja Saimin aloittaessa en tahdo lähtä ulos-rituaalinsa päätin jäädä sisälle. Välipalaksi syötiin vielä jätskiäkin. Kauhea minä!

Nyt en ehdi tarkistaa oikeinkirjoitusta. Ulosulos, hauskaa viikonloppua!

hanski