Hellurei taas. Nyt on asunto myynnissä. Innokkaimmat voi kurkkia: http://www.etuovi.com/kohde/7052726

Sattu jo asunnon kanssa moka. Myyntihinta piti olla 89 000e eikä velaton hinta. Soittelin asiasta paniikissa välittäjälle, että nythän me menetetään meidän rahat, mutta rauhoitteli, että asia on jo korjattu ja huomenna sitten päivittyy ne oikeat summat nettiin. Ehdin jo kimpaantua. :D Välittäjäkin totesi, että oli eilen illalla sitä sängyssä pohtinut ja todennut, että nyt se perhana kyllä meni väärin. Jokatapauksessa nyt se on myynnissä ja jokaiikka saa kyllä nostaa pottuvarpaansakkin pystyyn, että menee kaupaksi. Me halutaan t-a-l-o ja nyt heti!

Eilen aamulla siivosin paikkoja ja suunnattiin sitten lasten kanssa anoppilaan. Hetke jälkeen vein Ottoa hammashoitajalle ja siellä meni ruhtinaalliset 5minuuttia. Senkin ajan hammashoitaja hinkkasi Oton ikeniä. Saatiimpa hammasharja mukaan. Jeij. Mitenkä kannattavaa.

Lapset nukahti sitten mummilaan ja lokoisaa oleilua oli siellä taas. Syötiin ja uloskin asti päästiin. Appiukolla oli meille hommaa. Pihan tammi piti kaataa pois. Ilmeisesti meinaa kaataa niitä useamman. Seppo saanut tarpeekseen haravoinnista. Viime vuonna ukko-parka vei risujen kaatopaikalle seitsemän (7!!) peräkärrillistä lehtiä. Ei kottikärrillistä vaan peräkärrillistä. Ihan hullut määrät. Totesi, että nyt loppu se ja kaadettiin sitten tammi. Oli aika jännää puuhaa, että kallistuuko katon päälle taikka tielle. Perttu ja veljensä Jussi kiskoi naruista ja Seppo sahasi. Poitsujen serkku Pekkakin ilmaantui vetoavuksi ja minä vahdin tiellä autoja. Ja siihenhän se rytkähti, ei tielle, ei katolle vaan juuri millin tarkkaan oikeaan kohtaan. :) Otto nukkui rattaissa autuaan tietämättömänä mistään. Vaikka nurkan takana kaatuikin puu niin ei poika herännyt. Ja Saimi iloisesti kailotti keinussa Jaakko kultaa. Taisi meitä aikuisia jännittää homma paljon enemmän kuin lapsia. :)

1242122259_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1242122266_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1242122274_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Puu kun saatiin pilkottua oli aika mennä talo-esittelyyn. Että minua jännitti. Nyt näki pihankin kunnolla, kun viimeksi se oli lumen peitossa. Oli se edelleen yhtä ihana kuin ennenkin. Hiukan pienempi mitä muistin, mutta silti ihana. Huonompi kuntoiselta näytti nyt myös, kun ei olleet taulut ja huonekalut enää paikoillaan. Talo on siis nyt tyhjillään. Ilma sisällä oli hyvin raikas ja ullakollakaan ei näkynyt mikäänlaisia tummentumia tai vuotokohtia. Kellarissa tuoksui kellarilta, mutta sekin johtui siitä, että räppänät oli kellarissa kiinni, joten ilma ei päässyt kiertämään. Vanhoissa taloissa kun se tuuletus on tärkeää. Minä jo haaveilin keittiössä mustasta lankkulattiasta ja Perttukin innostui kyseisestä väristä. Kuntokartoituksen esittelijä laittaa meille postissa. Jospa tämä menisi kaupaksi. Siinä olisi meille hitsin vitsin hyvä koti. Ainakin toivoa saattaa. Ajattelin kornisti; jos se talo on meitä varten niin tämä menee pian kaupaksi ja jos ei niin sitten se ei vain ole meitä varten. Aika näyttää.

Kotia kun päästiin niin lapset oli kamalan kiukkusia ja väsyneitä ja eivät millään meinanneet nukahtaa. Minä kirosin, kun ei ole tallentavaa digiboxia. Niin mieluusti olisin Suomen Huippumallia haussa katsonut. Volumit siis kaakkoon ja toivoin kuulevani jotain Oton kitinän takaa. :D Ei oikein onnistunut. Onneksi Perttu on ihana teräshermo ja sai lapset lopulta nukkumaan. Minulle iski kamala päänsärky ja nappasin buranan ja kömmähdin sänkyyn yhdeksän jälkeen. :D Jännitys taisi purkaantua.

Aamulla sitten heräsin virkeänä ja huomasin keittiön olevan siivottu. Kiitos Perttu. <3 Suunnattiin sitten pisujen ja pesujen jälkeen mammat tapaamiseen ja olipa kiva nähdä kavereita pitkästä aikaa. Niin ikävä ollut kaikkia. Vaikutin varmaan hyperaktiiviselta siellä. :D Meinannut paikoillaan pysyä ollenkaan. Astan vauvasta, Venlasta oli aika mainio tyyppi. Sille korviin asti olevalle hymylle meinannut tulla loppua, kun sylissä häntä pidin. Hassu Venla.

Illalla voisi sitten steppiin mennä purkamaan ylimääräistä energiaa. Huomenna ajattelin olla asennossa äks ja ottaa rennosti. Torstaina sitten äiti saapuu kyläilemään ja siskon muksulle pitäisi kastelahjaa etsiä äidin kanssa. Saas nähdä kuinka käy. Siinäpä se taas oli - kaikessa tylsyydessään.