Aina joskus sen kokee, sen ihan pienen pienen sekunnin, jolloin aina tajuaa, että miksi sitä on lasten kanssa kotona eikä töissä stressaamassa. Että miksi sitä on niin onnellinen kuin on tai asiat ovat niin hyvin kuin ovat. Välillä pitää pysähtyä tajuamaan, vaikka se kestäisikin ihan muutaman sekunnin ajan.