Tiistaina mylläsimme talomme ja siivosimme kaikki paikat puhtaaksi. Kuusi kannettiin sisälle ja suurin osa koristeistakin oli jo laitettu. Lasten mentyä nukkumaan siirtelin koristeita salaa hieman ylemmäksi, jotta kuusi olisi koristeineen päivineen hieman symmetrisempi.

Jouluaatto aamu alkoi kuudelta. Perttu savusti kalat ja minä keitin puuroa odotellessamme lasten heräämistä. Nämä kalat lähti Pertulta äitilleni joululahjaksi joulupöytään. Myöhemmin mietin, että käynnistimmeköhän jonkun oravan pyörän, kun pari savustettavaksi tarkoitettua lahnaa on jo ilmestynyt pakkaseemme.

Mummolassa syötiin ja jännitettiin. Mummo kertoi kuulleensa parvekkeelta aamulla jotain mekkalaa. Kovasti sitä ihmeteltiin ja mietittiin, mitä se mekkali oli mahtanut olla. Lopulta Saimi päätti lähteä iskan kanssa katsomaan, oliko yläkerrassa tapahtunut jotain. Alakertaan kantautui iso JIPPII, jonka saattelemana huudot joulupukki on käynyt täällä. Paketeista ilmaantui lapsille vaatetta ja leluja. Saimi sai vaaleanpunaiset reinot ja coretexin talivinilkkurit. Tarpeen tulevat molemmat. Otolle tuli työkalua ja traktorin peräkärriä. Perttu sai mm. sorkkaraudan ja yhteisestä paketista tuli nitojaa. :D Siis ei toimistonitojaa vaan sellainen kunnon raksamiehen. Vitsailinkin jo Pertulle nitovani kaikki lattialla olevat vaatteet kiinni seinälle/kaappiin ja aluslakanan kiinni petauspatjaan. Eipähän tarvitse öisin herätä petauspatjan karheuteen! Itse sain Hacmanin kovanaaman, keittokirjan ja vallan vaikka mitä muuta.

Kahvit juotuamme kävimme hautuumailla ihastelemassa kynttilämerta ja muistamassa rakkaitamme. Sieltä siirryimme anoppilaan ja joulumättö osa kahteen. Kovasti maistui, vaikkei ollutkaan yhtään nälkä! Pian jälkiruuan jälkeen odottelimme joulupukkia, joka lopulta saapui. Lahjameri suorastaan tuli joulupukin mukana. Joulupukille laulettiin elefantti marssi ja syliinkin pääsi istumaan. Otto ei paljoa lahjoista saati joulupukistakaan välittänyt vaan taustalla pyörivät fröbelin palikat olivat paljon kiinnostavampia. Kun oli lahjojen avaamisen vuoro, Otto kiskoi ukin mukaansa vesileikkeihin vessaan. Joskopa poika tajuaisi enemmän ensi vuonna joulun ideasta?

Lahjoja siis tuli, saivat peliä ja vaatetta ja elokuvaa ja vaikka mitä. Itselle mieluisimmat lahjat oli pahvilaatikollinen ruokaa, vanha radio, kimble, minisuoristusrauta ja saunamittari, jonka appiukko oli meillet tehnyt. Jos joskus jaksaisin, ottaisin ainakin radiosta ja saunamittarista kuvat. Kerrassaan oli mukava ja antoisa joulu ja lapset tykkäsivät kovin. Ensijouluna sitten olisikin aika yrittää viettää ihan omaa joulua omassa talossa. Saa nähdä, tuleeko olemaan yhtä hauskaa?

Joulupäivänä kotiuduttuamme oli ihanaa huomata, ettei kukaan ollut pihaa käynyt kolaamassa. Sinneppä siis, hommiin siis! Vieläkään ei voi uskoa todeksi, että kolme vuotta sitä haaveili oman kodin pihan kolaamisesta ja nyt se on todellista!